lauantai 31. elokuuta 2013

Sanssi tuo mahdollisuuden saada työtä omalta alalta

Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti ensimmäisen Sanssi-kampanjansa vuonna 2010 ja siitä lähtien Sanssi-kortteja on jaettu nuorille TE-toimistoista. Nuorten työllistymistä pidetään erityisen tärkeänä asiana ja Sanssi-korttia pidetään hyvänä välineenä työllistymisen edistämisessä. Sanssi-kortti on sekä nuorelle että työnantajalle lupaus, että nuoren palkkaamiseen voidaan käyttää TE-toimiston myöntämää palkkatukea.

TEM teetti Sanssi-kortin ensimmäisistä vuosista tutkimuksen, joka julkaistiin viime vuonna. Tutkimuksella haluttiin selvittää mm. kortin vaikutusta nuorten työllistymiseen, sen käyttöä, kokemuksia ja mitä mieltä kortista ollaan. Tutkimuksessa selvisi, että Sanssi-kortin ansiosta työnantajien kiinnostus nuorten palkkaamiseen on lisääntynyt. Sanssi-kortti on edesauttanut erityisesti vähän työkokemusta omaavien nuorten palkkaamista, koska työnantaja saa palkkatuesta kompensaatiota menetettyyn työaikaan, jonka hän käyttää nuoren perehdyttämiseen.

Nuorten kannalta huomioitavaa tuloksissa on se, että Sanssin avulla kaksi kolmasosaa on saanut työpaikan koulutustaan vastaavalta alalta, joten Sanssi on hyvä väline vastavalmistuneille ja ammatillisen koulutuksen omaaville nuorille oman alan työpaikan saamisessa. Lisäksi nuorten on hyvä kohdistaa työnhakuaan myös pieniin yrityksiin, koska juuri pienet ja vastikään toimintansa aloittaneet yritykset pitävät palkkatukea merkittävänä asiana nuoren palkkaamisessa. Palkkatukea halutaan kohdistaa aiempaa enemmän yrityksiin, koska yrityksillä on julkista ja kolmatta sektoria paremmat mahdollisuudet tarjota nuorille vakituisia työsuhteita.

Vuonna 2010 Pohjois-Savossa jaettiin nuorille 999 Sanssi-korttia, joista 20 % johti työllistymiseen, vuonna 2011 kortteja jaettiin huomattavasti vähemmän 187 korttia, joista 50 % johti työllistymiseen. Tänä vuonna Pohjois-Savossa kortteja on jaettu 1 412 kappaletta, joista heinäkuun loppuun mennessä noin 20 % on johtanut työllistymiseen. Se syntyykö työsuhde Sanssi-kortin avulla näyttää vaihtelevan kuukausittain, eniten työsuhteita on tänä vuonna syntynyt kesäkuussa, 102 kappaletta.

TEM:n teettämässä tutkimuksessa työnantajien vastauksissa korostui myös nuorten oma aktiivisuus työpaikan etsimisessä, joten on tärkeää olla liikkeellä, käyttää tarjottuja palveluja hyväksi ja tarttua mahdollisuuteen kun sellainen omalle kohdalle osuu.

Minna Koljonen,
Pohjois-Savon ELY-keskus

tiistai 13. elokuuta 2013

Syksy on saapunut - Uraohjaamoon uusi osakokonaisuus

Syksy on saapunut, samoin Uraohjaamo – hankkeen uusi osakokonaisuus, jossa keskitytään nuorisotakuun edistämisen kannalta kolmeen osa-alueeseen ja etenkin 1. nivelvaihetta koskevaan tarkasteluun. Ensimmäisenä osa-alueena on maakunnallisten linjojen ja käytäntöjen sopiminen ja hyvien käytäntöjen kokoaminen nuorisotakuun paikallisessa koordinoinnissa yhteistyössä toimialajohtajien ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kanssa. Toisena osa-alueena on tukea nuorten monialaisia ohjaus- ja palveluverkostoja nuorisotakuun paikallisessa edistämisessä, koordinoinnissa ja seurannassa. Kolmas potti on koota mallinnus 1. nivelvaiheen ohjausvastuista ja palveluprosesseista. Lisäksi tässä osakokonaisuudessa halutaan kannustaa nuorten kuulemista niin paikallis- kuin maakuntatasolla.

Työ uuden osakokonaisuuden parissa alkoi viimeviikolla, joten käynnistys ja lämmittelyvaihe alkaa olla päättymässä ja suunnitelmat polkaistaan raviin pikapuoliin. Tällä hetkellä odotan kuntakohtaisia nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmia luettavaksi, jotta saan kuvan siitä miten nuorisotakuuasioita on lähdetty ja lähdetään viemään eteenpäin kunnissa. Seuraavan puolen vuoden aikana on tarkoitus keskustella yhteisen maakunnallisen toimintamallin eli linjausten ja käytäntöjen sopimisesta ja kehittämisestä yhdessä maakunnan toimialajohtajien kanssa. Sen lisäksi starttaa monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille suunnattua valmennusta. Kalenteri täyttyy myös yhteistyöstä oppilaitosten ja hanketoimijoiden kanssa.

Kaunista ja kuulasta syksyä,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo- hanke (ESR)

torstai 8. elokuuta 2013

”Tärkeäähän se olisi, mutta…”

Näin on otsikoitu nuorisotutkimusverkoston raportti, jossa esitellään valtakunnallisen kuntakyselyn tuloksia monikulttuurisuuden huomioimiseksi kunnan nuorisotyössä. Muutama vuosi sitten tehtyyn kyselyyn osallistui yli puolet Suomen kunnista, Pohjois-Savostakin 17 kuntaa. Suurin osa kaikista vastauksista saatiin alle 10 000 asukkaan kunnista ja tulokset ovat karua luettavaa. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei heidän edustamissaan kunnissa tehdä monikulttuurista nuorisotyötä, eikä sitä juurikaan huomioida ennen kuin tällainen tarve syntyy esimerkiksi maahanmuuttajan ilmaantuessa nuorisotalolle. Syiksi mainitaan muun muassa maahanmuuttajanuorten vähäisyys ja kunnan resurssipula. Eli tämän voisi ymmärtää, että kunnassa ei varsinaisesti ole mitään monikulttuurisuutta vastaan, mikäli sille olisi todellista tarvetta ja varaa palkata lisää henkilökuntaa.

Mutta todellista tarvetta on. Yksikin nuori on tärkeä! Ja maahanmuuttajanuorella on moninkertainen vaara syrjäytyä. Kaikissa kunnissa asuu maahanmuuttajia, jotka ovat muuttaneet perheineen maahan eri perustein, puolisoina, paluumuuttajina, työn perässä, opiskelemaan tai pakolaisina. Suurin osa muuttajista on muuta väestöä nuorempaa. Myös maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä osuus suomalaisista lapsista ja nuorista kasvaa. Monikulttuurisuus näkyykin erityisesti lasten ja nuorten arjessa.

Arvioiden mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tällainen kasvu luo tarpeita huomioida monikulttuurisuus entistä vahvemmin myös nuorisotyössä. Yksin erilaisena uudessa kulttuurissa oleminen on nuorelle pelottava kokemus, jota tulee voida lievittää. Lisäpainetta tähän tuovat ennakkoluulot ja rasisminuhka, jotka voivat estää maahanmuuttajanuorta osallistumasta yhteiseen nuorisotoimintaan.

Vaikka monikulttuurisuuden ei tarvitse olla erillinen osa-alue, tulisi toiminnassa pystyä takaamaan kaikkien nuorten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Vaikeasti tavoitettavissa olevien nuorten kohdalla se voi tarkoittaa positiivisen erityiskohtelun käyttöä. Nuorisotalon ovien avoimuus ei yksin välttämättä riitä. Usein vasta maahanmuuttajanuorille erikseen tarjottu toiminta rohkaisee jatkossa osallistumaan kaikille yhteiseen toimintaan.

Ei ole yhtä toimivaa mallia siihen, mitä toimintamuotoja kunnan monikulttuurisessa nuorisotyössä tulisi käyttää, avointa vai eriytettyä toimintaa tai kuinka sulautunutta monikulttuurisuuden tulisi olla osana nuorisotyön rakenteita. Kunnan pienestä koosta tässä työssä voi olla vain hyötyä, sillä pienellä paikkakunnalla nuoret tuntevat toisensa. Selvää kuitenkin on, että pelkkä kunnan hyvä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös toimintaa. Ja nuoriinhan kannattaa panostaa, kaikkiin nuoriin. Otsikon kuuluisikin olla: ”Se on tärkeää ja siksi…”

Aurinkoisia ruskapäiviä odotellessa,

Lisbeth Mattsson
Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö