Hola!

Ohjausterveisiä Espanjasta! Olin viikon 17 tutustumassa Barcelonassa nuorten ohjaukseen.
Vierailu oli osa EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmaa, joten mukana oli osallistujia useammasta maasta.  Pääpaino oli tietysti Katalonian alueen käytännöillä mutta kokemuksia tuli vaihdettua myös norjalaisten, tanskalaisten, luxemburgilaisten ja ranskalaisten kanssa. Oli mukava huomata, että eri maista tulevilla ohjauksen parissa työskentelevillä henkilöillä oli paljon yhteisiä kokemuksia.

Ennen matkalle lähtöä mietitytti, kuinka kertoisin nuorisotakuusta muille osallistujille englanniksi jotakuinkin ymmärrettävällä tavalla. Huoli oli turha nimittäin nuorisotakuu oli tuttu asia useammalle osallistujalle jo oman maan kautta. Esimerkiksi Luxemburgissa takuun aikarajana on neljä kuukautta. Takuun toteutumisessa ja nuorten ohjauksessa ylipäätään yhteistyö eri toimijoiden välillä koettiin tärkeäksi. Matkalta tulikin mukavasti eväitä yhteistyöhön rakentamiseen täällä kotimaan kamaralla.

Kataloniassa työttömyystilanne ei ole aivan yhtä huono kuin muualla Espanjassa mutta haasteita kyllä riittää. Viime viikolla julkaistujen lukujen mukaan nuorisotyöttömyys koko Espanjassa on 57 %. Kielten opiskelu on kovassa suosiossa, koska useat nuoret ovat valmiita muuttamaan ulkomaille työpaikan perässä. Toinen erittäin usein esiin nostettu ongelma oli se, että nuoret eivät suorita peruskoulua loppuun, jolloin työpaikan löytyminen on äärimmäisen hankalaa. Kaikkiaan noin 30 % peruskoulun aloittaneista ei saa päättötodistusta.



Tiina/Uraohjaamo

Nuorisotakuu koskee myös korkeasti koulutettuja vastavalmistuneita

Hyvää alkanutta viikkoa!

Tässä alla Akavan kannanotto vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyyteen liittyen:

Akava: Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu pysäytettävä

Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia. Helmikuussa kasvua vuoden takaisesta tilanteesta oli 36 prosenttia. Tämä ryhmä muodostaa jo 60 prosenttia nuorten yhteiskuntatakuun 25–29-vuotiaiden vastavalmistuneiden kohderyhmästä. Korkeasti koulutettujen työttömyyteen ei kuitenkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja he putoavat helposti palveluiden ulkopuolelle.

TE-toimistoissa korkeakoulutettujen työmarkkinoita ja työllistymismahdollisuuksia tunnetaan huonosti. Myöskään korkeakouluilla ei ole enää vastuuta kasvateistaan.

– Uran alkuvaihe ja kiinnittyminen työmarkkinoille on kriittinen kohta koko työuran kannalta. Vastavalmistuneiden työttömyyteen on tarttuva kaikin mahdollisin keinoin. Eräillä aloilla koulutusmäärät ovat kertakaikkiaan liian suuria. Koulutusta ja tutkintojakin kehittämällä voidaan kuitenkin vaikuttaa työllistymiseen, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen huomauttaa, että opiskelijoiden siirtyminen työelämään helpottuisi huomattavasti, jos korkeakoulut ja TE-toimistot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä.

–  Opinto-ohjauksen, ura- ja rekrypalveluiden sekä työvoimatoimiston palveluiden pitäisi linkittyä toisiinsa saumattomasti, Markkanen vaatii.

Akava on sitoutunut työurien pidentämiseen myös työuran alkupäästä. Tämä edellyttää, että kokonaistyöllisyys paranee. Vastavalmistuneiden työllisyyteen voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti ja nopeasti kehittämällä opintoja, opetusta ja opiskeluympäristöjä.

Korkeakoulutuksen on reagoitava voimakkaammin siihen kehitykseen, että tulevaisuudessa suuri osa korkeakoulutettujen työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vastavalmistuneet tarvitsevat työllistyäkseen erilaisia valmiuksia kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

– Suomalaisopiskelijat kiinnittyvät työmarkkinoille hyvin jo opiskeluaikana pitkälti omaehtoisen opiskeluaikaisen työssäkäynnin kautta. Tosin tätä halutaan hiukan suitsia, jotta opiskelijat keskittyisivät enemmän opiskeluun ja opintoajat lyhentyisivät. Lyhyemmät opiskeluajat eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että vastavalmistuneiden työllisyys heikkenee. Silloin joudumme ojasta allikkoon. Opintoja ja koulutusta kehittämällä voidaan ratkaista tätä yhtälöä. Kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja ja sitä on arvostettava enemmän, Mielityinen toteaa.

Korkeakouluopintojen tähtäin työmarkkinoilla

Korkeakouluopintojen ilmapiirin ja opiskelutapojen tulee tukea alusta asti ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistamista.
– Korkeakouluopintojen tavoite on aina päästä työmarkkinoille hyödyntämään tietoja, taitoja ja sivistystä, Mielityinen tiivistää.

Yhä useampi tarvitsee työllistyäkseen yrittäjämäistä asennetta ja/tai muita yrittäjävalmiuksia. Vastuuta yleisten työelämävalmiuksien, työelämätietouden ja yrittäjyystaitojen lisäämisestä ei voi sysätä erillisille kursseille, vaan jok’ikisellä kurssilla on oltava omat tavoitteensa ja menetelmänsä. Jokaiseen korkeakoulututkintoon kuuluu lisäksi hyvin ohjattu, tavoitteellinen ja laadukas työelämäjakso.

Korkeakouluissa on jo nyt lukuisia hyviä käytänteitä, asenteita ja osaamista näiden tavoitteiden edistämisestä, esimerkiksi projektipohjaista opetussuunnitelmaa, työelämän toimijoiden haastatteluja, työelämässä olevien vierailuja, tavoitteellista ja monipuolista ryhmätyöskentelyä, sosiaalisen median käyttöä sekä yritysten ja/tai muiden alojen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutettuja kursseja.

Lisätiedot:

Asiantuntija Ida Mielityinen, koulutuspolitiikka, puh. 050 594 0731

Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen, puh. 040 542 9514

"Nuorisotakuun vieminen eteenpäin omassa organisaatiossa sai lisäeväitä ja päivä oli kehittämisen kannalta innostava"

Hei kaikille!


Projektin viimeisiä viikkoja viedään. Yhteistyön pelinavaus on tehty ja joukkuehenkeä alettu muodostamaan nuorisotakuun ympärille. Toimeenpanosuunnitelma alkaa olla viimeisiä viilauksia ja jatkosta sopimista vaille valmis. Ensviikolla tapaammekin nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman luonnoksen eteenpäin viemisen merkeissä osan porukasta kanssa. Niitä tahoja, jotka eivät pääse ensiviikolla osallistumaan, tapaan tässä kevään aikana.

On kerrassaan hienoa, millaisella volyymillä mukana olleet tahot ovat lähteneet liikkeelle. Tahtotila toimintojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä yhteisen hyvän näkemiseen on kiinni hyvin paljon asenteesta ja sitä positiivista meininkiä minä ainakin olen havainnut toimijakentällä. Hienoa! Tahtotila asioiden kehittämiseksi voi tarkoittaa myös sellaisia vastavoimia, jotka kritisoivat, mutta myös sparraavat toimintatapoja parempaan suuntaan. Siis hyvällä asenteella yhteistyötä, ilman toisten osoittelua tai itseensä ottamista. Me kaikki olemme huolissamme nuorista ja haluamme kehittää nuorten palvelujärjestelmää toimivammaksi.


Tässä alla lyhyesti palautekyselyn tuloksia 2.4 tapaamisestamme ja workshopista. Olen kerrassaan iloinen saamastani palautteesta, koska palaute kehittää ja antaa eväitä jatkolle. Isot kiitokset vastanneille!

Vastausprosentti: ~ 61 %

Vastaajat tehtävätasokohtaisesti:

Esimiestehtävät ~ 27 %

Asiantuntijatehtävät ~ 27 %

Toimeenpanotehtävät ~ 45 %

91 % sai hyödyllistä tietoa nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen

82 % koki tapaamisen hyödyllisenä työnsä kannalta

73 % mielestä workshop oli onnistunut

91 % mielestä tarvitaan maakunnallista nuorisotakuun koordinointia ja maakunnallista toimijoiden ohjausta nuorisotakuun toimeenpanoon. 9 % ei osannut sanoa.

Avoimessa palautteessa toivottiin mm. konkreettisia ohjeita nuorisotakuun toimeenpanemiseksi. Tällä hetkellä tähän kysymykseen antaa tukea esimerkiksi ministeriöiden kirje nuorisotakuun alueellisille ja paikallisille toimijoille. Kirje on lähtenyt mm. kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimille, TE-toimistoille,  ammatillisiin toisen asteen oppilaitoksiin, opetushallitukseen jne. Nyt jokaisen kuuluukin miettiä omalta osaltaan, mikä on se oma palikka nuorten palvelujärjestelmässä ja mikä on sen rooli nuorisotakuun toteuttamisessa; nuorten työllistymisen edistämisessä, nuorten opiskelumahdollisuuksien edistämisessä, muissa tukipalveluissa nuorille. Mitä nyt tehdään, mikä toimii ja mitä voisi kehittää.
Tässä nuorisotakuun toimeenpano- projektissa kartoitetaan näitä alueellisia nuorten palvelujärjestelmän toimijoita, niitä nuorten palveluita joita on jo olemassa tai kehitteillä sekä haasteita nuorten palvelujärjestelmässä. Se, miten nuorisotakuun piiriin/siihen linkittyviä nuorten palveluita toteutetaan, on jokaisen mietittävä omalla hallinnon alallaan tai/ja omassa organisaatiossaan. Kun jokainen tietää oman osansa, oman organisaationsa roolin nuorten hyväksi tehtävässä työssä ja oman roolin osana nuorisotakuun toteuttamista, on helpompi myös jatkaa ja kehittää yhteistyötä!


Näin sivujuonteena, näin tällä viikolla nuorten itsensä koostaman diaesityksen liittyen mm. nuorten palvelujärjestelmän toimivuuteen. Esitys oli silmiä avaava ja tunteita herättävä: esim nuori tapaa 9 kk aikana useamman eri viranomaistahon/auttavan käden (en muista tarkkaa lukua, ainakin yli kuusi, joista kolme oli pelkästään psykologeja), mutta jää silti ilman oikeaa apua tilanteeseensa. Tuen ja avun sijasta nuori saa kielteisen kuntoutuspäätöksen, koska kuntoutuspäätöksen tekijä ei ole saanut toiselta viranomaiselta tarvittavia tietoja. Kuten esityksessä todettiin, pilleripurkki avuksi ja uuden kuntoutushakemuksen voi tehdä sitten myöhemmin (plus se kaikki muu, mikä pitäisi tuossa tilanteessa jaksaa hoitaa ja huomioida). Näyttäisin esityksen mielelläni teillekin, joten olen pyytänyt siihen mahdollisuutta.



Mutta nyt, hyvillä mielin kohti viikonloppua!

Anne

Pohjois-Savon ELY-keskuksen uutiskirje

Hei!

TÄSTÄ pääset lukemaan Pohjois-Savon ELY:n uutiskirjeen nuorisotakuusta!


Iloista ja rentouttavaa viikonloppua,

Anne

Kuntaliiton tiedote 3.4.2013

Alla olevasta linkistä pääsette lukemaan kuntaliiton tiedotteen nuorisotakuuseen liittyen. Tiedotteessa mainitaan mm. kuntien vastuusta perusopetuksen päättäneistä nuorista (nuorisotakuu/koulutustakuu)

Kunnat kokeneita nuorten palvelujen kehittäjiä!

Lisäksi alla Tuula Haataisen esitys samalta sivustolta

Tuula Haataisen esitys



Terveisin, Anne

Kuulumisia

Eilen tiistaina 2.4 oli projektin ensimmäiset isommat yhteistyökinkerit. Meitä osallistujia oli yhteensä 20, joten oikein mukava ja monialainen porukka saatiin saman pöydän ääreen!  Menossa mukana olivat edustajat Kuopion Setlementti Puijolasta,  Nuorten palvelu ry:stä, Savonia ammattikorkeakoulusta, Pohjois-Savon TE-toimistosta ja ELY-keskuksesta, Ylä-Savon ammattiopistosta, Pohjois-Savon opinto-ohjaajat ry:stä /Savon koulutuskuntayhtymästä sekä seuraavista kunnista: Keitele, Rautalampi, Iisalmi, Vesanto, Kiuruvesi, Leppävirta ja Vieremä.

Päivä meni mukavasti hyvällä meiningillä ja saimme aikaan paljon keskustelua, kiitokset siitä! Aloitimme käymällä läpi Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma- projektin taustaa, sisältöä ja jo tehtyjä toimenpiteitä. Keskustelimme eri toimijoiden roolista nuorisotakuun toteuttamisessa. Keskustelua käytiin etenkin TE-toimiston tarjoamista palveluista nuorille. Kiitokset kysymysten esittäjille sekä Suvi Happoselle, Pasi Patrikaiselle ja Minna Koljoselle TE-toimiston palvelujen tarkemmasta avaamisesta.

Iltapäivällä kävimme läpi kuinka Pohjois-Savon kunnat vastasivat kartoituskyselyyn. Vastausten esittelyn ohessa käytiin keskustelua nuorisotakuun toteuttamisesta eri organisaatiossa sekä kuntien monialaisten ohjaus- ja palveluverkostoryhmien roolista nuorisotakuun toteutuksessa. Tämän jälkeen toteutettiin workshop, jossa pyrittiin löytämään vastauksia sekä päämääriä nuorten palveluverkoston kehittämiseen ja nuorisotakuun toteuttamiseen.

16.4 tapaamme jälleen tämän porukan (plus mukaan liittyvien uusienkin kasvojen) kanssa ja jatkamme toimeenpanosuunnitelman parissa!

Iloista ja aurinkoista loppuviikkoa!

Anne

Pst.. perjantaina kannattaa lukea Maaseudun tulevaisuutta J