Yhteenvetoa vuodesta 2013

”Sitten täällä on haluttu todeta, että mitäs tälle nuorisotakuulle käy. Minä kerron: 75 prosenttia on saanut joko työn, koulutuksen tai muun toimenpiteen kolmen kuukauden aikana, 94 prosentille nuorista on tehty työllistämissuunnitelma. 25 prosenttia vielä toki valuu sen kolmen kuukauden yli, mutta näitä lukemia me pystymme painamaan alas. Pohjois-Savo johtaa nuorisotakuun toteuttamista: (Seppo Kääriäinen: Se on selvä asia!) 100 prosentille on tehty työllistämissuunnitelma, 90 prosenttia on saanut koulutusta tai työtä tai muita toimenpiteitä, ja vain 10 prosenttia valuu enää yli kolmen kuukauden työttömyyden. Tällaista maakunnallista yhteistyötä tarvitaan (Puhemies koputtaa) muuallakin, ja siinä me tarvitsemme myös teitä eri puolilla maata viemään Pohjois-Savon mallia eteenpäin.”
Täysistunto ja suullinen kyselytunti (125/2013 vp)
5.12.2013/Työministeri Lauri Ihalainen



Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013 ja nyt joulukuussa on hyvä kerrata mitä kuluneen vuoden aikana on tapahtunut asian tiimoilta ELYssä ja maakunnassamme. Nuorisotakuun toimeenpano ja toteuttaminen on yhteistyötä jos mikä. Vuoden aikana on tehty paljon töitä monella eri sektorilla nuorisotakuun toteuttamiseksi ja se näkyy Pohjois-Savon kerrassaan loistavissa tuloksissa. Joskus kuulee sanottavan, että savolaiset eivät osaa tehdä yhteistyötä. Nuorisotakuussa ainakin osaamme, koska Pohjois-Savosta löytyy aktiivisuutta, tahtoa ja positiivista asennetta. Eri hallinnonalojen ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty ja tehty.

Tässä muutamia poimintoja kuluneesta vuodesta:

• Pohjois-Savon ELY-keskuksessa otettiin heti alkuvuodesta vetovastuu maakunnan tason koordinaatiosta. Koordinaatiota varten on perustettu ryhmä, joka kokoontuu tasaisin väliajoin käymään läpi ajankohtaisia nuorisotakuuseen liittyviä asioita sekä suunnittelemaan ja toimeenpanemaan tarvittavia toimenpiteitä.


• Pohjois-Savon ELY-keskus osoitti alueen TE-toimiston käyttöön nuorten työllistämiseen ja muihin nuorten työvoima- ja yrityspalveluihin enemmän määrärahoja.


• TE-toimisto on suunnannut resursseja nuorten palveluun ja nuoria on aktiivisesti ohjattu työhön, koulutukseen ja muihin tukipalveluihin. Lisäksi TE-toimistoon palkattiin lisää nuorten asiantuntijoita. TE-toimistossa on tehty hienoa ja tuloksellista työtä nuorisotakuun toteuttamiseksi.


• Keväällä ELY-keskuksessa laadittiin ESR-projektina Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää esimerkiksi suositukset kunnille paikallisten suunnitelmien tekemisestä ja paikallistason yhteyshenkilön nimeämisestä sekä nuorisolain mukaisten nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan kehittämisestä. Kunnat ovat osallistuneet aktiivisesti nuorisotakuun toteuttamiseen sekä yhteistyöhön nuorisotakuun edistämisessä. Kunnissa valmistellaan tällä hetkellä paikallisia nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmia.


• Keväällä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa laadittiin myös nuorten tilannetta kartoittava tilastoselvitys. Selvitys tarkastelee mm. nuorisotyöttömyyttä, nuorten TE-palveluihin osallistumista, etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa. Lähtökohtana oli koota eri tietolähteistä saatavaa nuoria ja nuorille suunnattuja palveluja koskevaa tietoa helposti käytettävään muotoon. Selvityksessä tarkastellaan koko Pohjois-Savon aluetta ja sitä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi paikallisten hankkeiden suunnittelussa.


• ESR-rahoitteinen Uraohjaamo- hanke on toiminut aktiivisesti asiakasrajapintatyössä nuorten opiskeluun ohjaamisessa sekä TE-toimisto-oppilaitosyhteistyön kehittämisessä. Uraohjaamon avulla nopeutetaan ammattikouluttamattomien ja ammattia vaihtavien 17–24 -vuotiaiden nuorten ammatilliseen koulutukseen ohjautumista. ELY-keskus on myös laajentanut Uraohjaamo-hanketta erillisellä Toimiva nuorisotakuu-hankekehittämisosiolla, jossa kuntatason nuorisotakuutyötä edistetään ohjaamalla ja tukemalla paikallisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja nuorisotakuun edistämisessä ja koordinoinnissa.


• Nuorisotakuu-kokonaisuutta on viestitty laajasti ja monipuolisesti. Pohjois-Savon ELY-keskus on lähettänyt kaksi temaattista nuorisotakuun uutiskirjettä alueen keskeisille sidosryhmille. Lisäksi on laadittu tiedotteita ja mielipidekirjoituksia sekä ylläpidetty tätä blogia. Toimijoita on kontaktoitu ja tavattu nuorisotakuun edistämiseksi sekä toteutettu mm. ”ELY on wheels” – Nuorisotakuun aluekiertue.


• Nuorisotakuun tavoitteita tukee myös elinikäisen ohjauksen kehittäminen. Alueelle on vuoden aikana perustettu elinikäisen ohjauksen (ELO) johtoryhmä ja toimijatason ELOverkko sekä laadittu elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma. ELO-toiminnan on tarkoitus tukea muun muassa nuorten ohjauspalveluiden saatavuutta, joilla nuori voi tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä.


• Pohjois-Savon ELY-keskuksessa on suunniteltu tulevia koulutusseminaareja ja -tilaisuuksia nuorisotakuusta eri sidosryhmille.


• Pohjois-Savon alueella toimii myös monia hankkeita, jotka tekevät arvokasta ja hyvää työtä nuorisotakuun edistämisen parissa. Näistä mainiten mm. Lähde-hanke ja Nuoret Duuniin-kampanja sekä Tartu tutkintoon- hanke.



Kiitos kaikille menneestä vuodesta! Vuosi 2014 jatkuu aktiivisen ja monipuolisen nuorisotakuutyön ja yhteistyön merkeissä.


Rauhallista ja kaunista joulua,
Anne Heinonen
Uraohjaamo- hanke (ESR)

ETNO neuvottelukunnan teesit nuorista: Harrastaminen ehkäisee syrjäytymistä!

Etnisten suhteiden neuvottelukunta eli ETNO on laatinut teesit, joilla halutaan ottaa kantaa kaikille avoimen nuoriso- ja harrastustoiminnan puolesta. Etno haluaa kannustaa maahanmuuttaneita lapsia ja nuoria osallistumaan harrastus- ja nuorisotoimintaan. Teesit on luotu herättämään keskustelua ja niillä pyritään tavoittamaan erityisesti kuntien nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen johtajia sekä nuorisopalveluiden suunnittelusta vastaavia tahoja. Myös järjestöillä ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on tärkeä rooli harrastustoiminnan järjestämisessä.

Etnon teesien lähtökohtana on ajatus, että eri kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustaiset suomalaiset nuoret on saatava mukaan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden suunnitteluun. Ottamalla nuoret mukaan suunnitteluun, toiminnasta tehdään kiinnostavaa kaikille nuorille. Mahdollisuus osallistua lisää myös vähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemusta siitä, että he ovat aidosti tervetulleita yhteisiin tiloihin ja toimintaan.

Etno toivoo, että kunnat huomioivat nykyistä paremmin maahanmuuttaja- ja monikulttuuriset järjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat nuorten liikunta- ja kulttuuritoiminnan järjestäjinä tiloja ja avustuksia jaettaessa. Harrastustoimintaan osallistuminen toimii hyvänä syrjäytymisen ehkäisemisen keinona.

Tutustu teeseihin: http://www.intermin.fi/etno


Hyvää joulua!

Lisbeth Mattsson
Maahanmuuttopäällikkö
Pohjois-Savon ELY-keskus


Lyhyesti Etnosta:

Etno on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. Etnon tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. Etno koostuu valtakunnallisesta ja seitsemästä alueellisesta neuvottelukunnasta. Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa on edustajia kansalaisjärjestöistä, palkansaaja- ja työnantajajärjestöistä ja viranomaisista. Sen toimialue on Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Tutkimus nuorten näkemyksistä

Hei,

Löytyykö sinun tuttavapiiristäsi tai työsi kautta nuori, joka haluaisi kertoa tarinansa? Alla oleva ilmoitus on pongattu Facebookista:



Oletko 15-29 –vuotias? Entä oletko tuntenut olevasi sivuraiteella? Eikö elämässä näytä olevan suuntaa? Ahdistaako koulu, opiskelu tai työpaikan saanti? Tuntuuko, ettei kukaan oikein välitä?

Kerro meille omia kokemuksiasi ja vaikuta siihen, miten sosiaalityöntekijät, ohjaajat, nuorisotyöntekijät ja opettajat voisivat tehdä työnsä paremmin, ja millaista tukea tai ohjausta itse haluat saada kaikista hankalimmassa tilanteessa, jossa olo tuntuu ehkä yksinäiseltä eikä tiedä, mistä saisi apua.

Voit kirjoittaa omista kokemuksistasi nimettömästi ja täysin luottamuksellisesti viimeistään 31.1.2014 mennessä.

Vastauksia käytetään tutkimuksessa, jossa halutaan tuoda esiin nuorten oma ääni ja näkemykset siitä, mikä on johtanut sivuraiteelle, millaista apua toivoisi saavansa ja keneltä tai millainen apu on auttanut. Tulokset välitetään eteenpäin nuoria kohtaaville työntekijöille ja päättäjille.

Kiitos!

Ulla-Maija Koivula (YTL) ja Sirpa Mäkinen (sosionomi)
Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot: ulla-maija.koivula@tamk.fi ja sirpa.h.makinen@soc.tamk.fi
Linkki kyselylomakkeeseen: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/15543/lomake.html




Mukavaa loppuviikkoa,


Anne Heinonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

Nuorten asiantuntijoiden onnistumisia ja vahvuuksia

Sain lokakuussa kutsun Pohjois-Savon TE-toimiston nuorten asiantuntijoiden työkokoukseen, mikä pidettiin 29.11. Päivä oli antoisa, kävimme läpi nuorisotakuun toteutumista Pohjois-Savossa, ELO-verkoston toimintaa sekä TE-toimiston asiakasrajapinnalla tapahtuvaa työtä. Osuuteeni kuului kertoa nuorisotakuun toimeenpanon ajankohtaiset asiat, joten kerroin työstäni Uraohjaamo-hankkeessa. Iltapäivällä vedimme TE-toimiston nuorisotakuukoordinaattori Suvi Happosen kanssa ryhmätyöosuuden nuorten asiantuntijoille. Koska Pohjois-Savossa on nuorisotakuussa onnistuttu valtakunnallisesti katsottuna todella hyvin, halusimme Suvin kanssa osaltamme kiittää nuorten asiantuntijoita heidän työpanoksestaan nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Halusimme myös tietää, mitkä ovat nuorten asiantuntijoiden vahvuudet ja missä he ovat kokeneet positiivisia onnistumisia, joten pidimme alkuun pienen tsemppauskierroksen. Eritoten halusimme tuoda nämä hyvät asiat esille ja muidenkin tietoisuuteen.

Annoimme heille pienen miettimistehtävän: Missä olet erityisesti onnistunut omassa työssäsi nuorisotakuun edistämisessä ja mahdollisessa verkostotyöskentelyssä (omat vahvuudet)?

Jokainen sai kertoa vuorollaan missä kokee olevansa hyvä ja missä on erityisesti onnistunut. Onnistumisten saldoksi saatiin mm seuraavia:

- TE-palveluiden vahva tuntemus ja hallinta
- Huumorin kautta lähestyminen ja asioiden läpi käynti
- Asiakkaan motivointi ja sparraus
- Saa asiakkaan haluamaan jotain, mitä ei olisi muuten tullut ajatelleeksi haluta
- Hallitsee montaa asiaa yhtä aikaa ja pitää ns. langat käsissä
- On nuoren asiakkaan lempeä kanssakulkija, tuki
- Tarjoaa hieman erilaisia vaihtoehtoja nuorelle asiakkaalle mitä muuten
- Antaa nuorelle aikaa
- Tekee hyviä ja osuvia työtarjouksia



Jokaisella on omat vahvuutensa ja onnistumisensa, ja sen muistaminen kuuluu myös takuuvarmasti nuorisotakuun toteuttamiseen. Nuorillakin on erilaisia onnistumisia ja vahvuuksia, joskus ne vain saattavat olla vielä piilossa. Silloin tarvitaan kannustavaa ja osuvaa ohjausta.



Mukavaa työviikkoa,

Anne Heinonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

Pienistä vinkeistä suuriin suunnitelmiin

Uraohjaamon ohjauspalvelussa on sesonkiaika käsillä. Koulutusvalintojaan pohtivista nuorista monen katse on jo määrätietoisesti kevään yhteishauissa ja uraohjauksessakin tämä näkyy nyt erityisesti hakuasioiden ajankohtaisuutena. 17-24-vuotiailla nuorilla aikuisilla toiveet ohjaukselle ovat hyvin monenlaisia: siinä missä yhden suunnitelmat ovat pientä hiomista vaille selvillä, on toisen suunta vielä aivan avoinna. Parasta ohjauspalvelun arjessa on ollut huomata, että erilaisista lähtötilanteista on usein päädytty mielekkäisiin ratkaisuihin ja toisinaan ratkaisu koulutussuunnitelmiin ja -tarpeisiin on löydetty yllättävän nopeasti. Iloisia yllätyksiä on saatu kokea esimerkiksi oppisopimuspaikkojen muodossa. Myös opiskelupaikkoja ammatillisista oppilaitoksista on auennut mukavasti yhteishakuaikojen ulkopuolellakin. Opiskelemaan voi todella päästä ympäri vuoden ja oppilaitoksista kannattaa aina kysyä mahdollisuutta opintojen aloittamiseen tai kesken jääneiden opintojen jatkamiseen. Uraohjaamossa tästä on erityisen hyviä kokemuksia.

Uraohjaamon nuorten ohjauspalvelu (jota Tiina Pursiainen aiemmassa kirjoituksessaan esittelee tarkemmin) on toiminut syyskuusta 2012 alkaen, jolloin myös itse tulin innolla aloittamaan kouluttajan työtä ja vastaamaan ohjauksen toteuttamisesta Kuopiossa. Olen ollut valtavan iloinen ohjauspalvelun saamasta vastaanotosta nuorten keskuudessa ja ehkäpä itselleni palkitsevinta on ollut huomata, kuinka pienillä asioilla voi toisinaan olla suuri merkitys. Uraohjaamon palveluksia hyödyntävillä nuorilla ei useinkaan ole ongelmaa ratkaistavana, vaan moni kaipaa pientä vinkkiä ja vaihtoehtoja oman koulutussuunnittelunsa tueksi. Tämä saattaa olla myös oman työni suurin arkinen oivallus: nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Useimmat hyötyvät ohjauksesta vaikka omat suunnitelmat olisivat jo pitkälläkin – suunnitelmaa tukevan työkokeilu- tai palkkatukipaikan löytyminen, avoimen korkeakoulun opintoihin ohjautuminen tai hakemisen suunnittelun pienet viilaukset voivat usein olla juuri niitä asioita, joilla unelma itselle sopivan koulutuspaikan saamisesta tulee lähemmäksi ja lopulta todeksi.

Anna Kapanen kiinnitti omassa blogikirjoituksessaan huomiota nuorten osallistamiseen palvelujen suunnittelussa, joka on myös Uraohjaamon näkökulmasta hurjan tärkeä asia etenkin jokaisen omaa ohjausta suunniteltaessa. Parhaita nuorisotakuun toteuttajia ovat nuoret itse ja meidän asian parissa työskentelevien täytyisi muistaa kysyä: ”Kuinka voisin olla juuri sinun asiassasi avuksi?”. Kaikki eivät tähän kysymykseen välttämättä osaa heti vastata ja siksi tarjoamme vaihtoehtoja ja teemme ehdotuksia, myös silloin kun suunnitelma vaikuttaa jo valmiilta. Uraohjaamon ohjauspalvelussa olemme pyrkineet räätälöimään ohjauksen aikataulun ja sisällön vastaamaan niihin tarpeisiin, joita itse kenelläkin ohjaukseen tullessaan on ja toisinaan tämä voi tarkoittaa myös suunnitelman realistisuuden pohdintaa yhdessä nuoren kanssa. Koska kahta samanlaista tilannetta ei ole, ei ole myöskään yhtä tapaa löytää ratkaisuja. Toisaalta tilanteet muuttuvat ja silloin on suunnitelmaakin uskallettava muuttaa.


Maija Savolainen
kouluttaja, Uraohjaamo – nuorten ohjauspalvelu
Savon ammatti- ja aikuisopisto

Pohjois-Savossa nuorisotakuun toteuttamisessa on onnistuttu hyvin myös lokakuussa

Iloksemme saimme viimeviikolla kuulla, että Pohjois-Savossa on nuorisotakuun toteuttamisessa onnistuttu toistamiseen valtakunnallisesti katsottuna parhaiten. Syys- ja lokakuussa yli 90 %:lle alle 25 -vuotiaalle työttömälle nuorelle pystyttiin tarjoamaan määräajassa työtä, koulutusta tai palvelua.

Lokakuussa nuorten virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen pieneni edelleen syyskuun luvuista. Pohjois-Savossa alle 25-vuotiaiden työttömien kohdalla 90,4 % nuorista hyötyi nuorisotakuusta ja pääsi työhön, koulutukseen tai tarvittavien palveluiden piiriin (valtakunnan keskiarvo oli 80,4 %). Alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden kohdalla 75%. Pohjois-Savossa työ- ja koulutuspalveluita on tarjottu nuorille työnhakijoille aktiivisesti, mikä vaikuttaa nuorten työttömyyden kestoon.

Avoimille työmarkkinoille on työllistynyt syys- ja lokakuun aikana yhteensä 602 nuorta. Vaikka nuoret ovat sijoittuneet hyvin työhön ja koulutuksiin, on nuorten työttömien määrä edelleen ollut kasvussa. Lokakuun lopussa pohjoissavolaisia alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä yhteensä 1568 henkilöä (v. 2012 lokakuussa 1412), 25–29 –vuotiaita vastavalmistuneita oli työttömänä 133 henkilöä. Ilman aktiivista palveluiden tarjoamista nuorten työttömyysluvut olisivat huomattavasti suurempia.

TE-toimistossa jaettavan Sanssi-kortin tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä palkkatuella. Sanssi-kortteja on jaettu yhteensä jo 1988 kappaletta. Toistaiseksi palkkatukipäätöksiä on tehty yhteensä 422, Palkkatuetussa työssä aloitti lokakuussa 90 alle 30 -vuotiasta nuorta. Kokonaisuudessaan lokakuun lopussa maakunnassa nuoria oli työvoimapalveluissa 1224 ja suurin osa heistä oli työllistettynä työllisyysmäärärahoilla sekä työkokeilussa työpaikalla.


Hyvää alkanutta työviikkoa,

Anne Heinonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

Kaikkia on kuunneltava

Osallistuin 26.11 Helsingissä järjestettyyn Monialaisen yhteistyön foorumiin, joka oli samalla Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n ESR-rahoitteisen Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeen päätösseminaari. Seminaaripuhujat toivat esiin tärkeitä huomioita niistä asioista, joita monialaisessa yhteistyössä, erityisesti nuorisolain edellyttämien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnassa, tulisi huomioida ja muistaa. Edustan itse nuorisotoimen aluehallintoa, joten harmillista oli kuunnella seminaarissa keskustelua siitä, että nuorisotoimista kunnan päättäjille tulevaa tietoa, esimerkiksi lisäresurssien tai resurssien säilyttämisen perusteluiksi, ei aina oteta yhtä vakavasti kuin muista hallintokunnista tulevaa tietoa. Kuitenkin taas nuorisotoimen työkenttää ovat juuri ne tärkeät työkalut, joilla tartutaan nuorisotakuuseen, niin perusnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta kuin nuorten ohjaus- ja palveluverkostot.

Toinen seikka, joka seminaarissa nostettiin esiin, on lasten, nuorten ja perheiden kuuleminen monialaisessa yhteistyössä. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot toimivat jo lähes kaikissa kunnissa täällä Itä-Suomessa ja Suomessa yleensäkin. Monessa verkostossa on myös nuorten edustus, esimerkiksi nuorisovaltuuston edustaja. Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeessa tutkijana työskennellyt Anu Gretschel kertoi seminaaripuheenvuorossaan käyneensä läpi 500 sivua nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokousmuistioita ja tehnyt niiden pohjalta päätelmiä mm. nuorten osallistamisesta monialaiseen yhteistyöhön. Tieto siitä, että lapsia, nuoria ja perheitä kuullaan palveluiden suunnittelussa ja yhteensovittamisessa, ei vielä riitä, vaan tarvitaan tietoa, miten kuuleminen tapahtuu, miten sitä seurataan ja arvioidaan. Johtaako nuorten osallistaminen mihinkään vai tehdäänkö sitä vain siksi, kun niin pitää tehdä? Gretschel kertoi eri tavoista lasten, nuorten ja perheiden kuulemiseen ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnassa. Joissakin kunnissa heitä kuullaan, mutta tietoa ei välitetä mihinkään. Toisissa kunnissa kuulemistilaisuuksissa saatu tieto otetaan käyttöön ja sitä hyödynnetään verkoston toiminnassa ja päätöksenteossa. Parhaimmillaan lisäksi niitä, joita on kuultu, pidetään ajan tasalla kuulemisen tuloksista ja asioiden etenemisestä.

Konkreettisena esimerkkinä nuorten kuulemisesta ovat nuorten ja päättäjien väliset keskustelutilaisuudet, joissa nuorilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään kuntansa päättäjille, keskustella heidän kanssaan ja pyrkiä näin edistämään heille tärkeitä asioita. Näitä tilaisuuksia on säännöllisesti järjestetty myös meillä Itä-Suomessa. Gretschel korosti sitä, että nuorten kuulemisen ja heidän tuottaman tiedon käsittelyn ei pidä olla vain kertaluonteista vaan sen tulisi näkyä kaikessa toiminnassa. Konkreettisena esimerkkinä hän heitti uimahallin rakentamisen, jonka suunnittelussa ei kuulla lapsia, nuoria eikä mitään erityisryhmiä, esimerkiksi vammaisia. Kuulemisen on siis oltava mukana kaikessa perustoiminnassa, koska palveluita käyttävät kaikki, ei vain niiden suunnittelijat. Ei siis riitä, että kutsutaan koolle lain edellyttämät sektorit, vaihdetaan tietoja ja tehdään suunnitelmia viranomaisten kesken. Kaikkia on kuunneltava.


Anna Kapanen, vs. nuoriso- ja liikuntatoimen suunnittelija
Pohjois-Savon ELY-keskus

Kuulumisia

Hei!


Blogimme on viettänyt pientä hiljaiseloa viimeaikoina, mutta asia tulee korjaantumaan jatkossa. Blogin kirjoitukset tulevat jatkossakin käsittelemään nuorisotakuun toteuttamista, edistämistä ja siihen liittyvää toimintaa Pohjois-Savon alueella. Avaamme hieman enemmän ELY:n ja Uraohjaamo-hankkeen ajankohtaista toimintaa sekä kutsumme mukaan myös vierailevia kirjoittajia, jotka toimivat nuorisotakuun työkentällä. Meillä on Pohjois-Savon ELY-keskuksessa mainio porukka nuorisotakuun ympärillä, minkä lisäksi ympäriltämme löytyy nuorisotakuutalkoisiin aktiivisia alueellisia yhteistyöverkostoja ja toimijoita. On ilo huomata, että yhteistyö koko Pohjois-Savon alueella kehittyy koko ajan nuorisotakuun edistämiseksi.

Olemme Pohjois-Savossa valtakunnan kärkeä nuorisotakuun toteuttamisessa, mistä siis iso kiitos kaikille toimijoille aina talon sisältä nuorten ohjaustyötä kentällä tekeviin! Yhteistyö, kiinnostunut asenne ja tekemisen meininki ovat valttimme nuorisotakuussa. Ei anneta nuorisotakuun unohtua, pidetään keskustelua ja nuorten asiaa yllä samalla positiivisella draivilla mitä tähänkin asti.


Terveisin,

Anne Heinonen
Uraohjaamo-hanke (ESR)
Pohjois-Savon ELY-keskus

Nuori: vastaa valtakunnalliseen kyselyyn nuorisotakuusta 30.11 mennessä ja voita lahjakortti

Kysely on tarkoitettu 15–29-vuotiaille nuorille, joita nuorisotakuu koskee. Kyselyssä tiedustellaan mielipiteitäsi nuorisotakuusta, sen toteuttamisessa käytettävistä palveluista ja niiden hyödyllisyydestä.

Vastaa kyselyyn 30.11.2013 mennessä ja osallistu arvontaan. Mielipiteensä kertoneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 10 kappaletta S-ryhmän 25 euron lahjakortteja. Arvonta suoritetaan 2.12.2013, jonka jälkeen voittajiin ollaan yhteydessä.

Vastaa kyselyyn osoitteessa: https://my.surveypal.com/nuorisotakuu2013.

Meiltä ja muualta

Nuorisotakuu on näkyvä aihe, joka herättää paljon keskustelua. Valtakunnan tasolla on käynnistynyt erillinen viestintäkampanja 23.9.2013. Pohjois-Savon näkökulmasta katsottuna on hienoa, että kampanjan teemaksi on otettu onnistuminen ja onnistumisen tunne. Tätä samaa näkökulmaa olemme halunneet jo alusta pitäen korostaa maakunnallisesti. Meidän tulee enemmän nähdä onnistumisiamme ja nähdä millaisia positiivisia tekoja tärkeiden asioiden puolesta maakunnassamme ja valtakunnallisesti tehdään. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia. Lue lisää kampanjasta ja uudistetusta verkkopalvelusta www.nuorisotakuu.fi!


Savon Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin vähän aikaa sitten kirjoitus nuorisotakuusta:
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/nuorisotakuu-uhkaa-jaada-vain-haaveeksi/1670451

Aiheesta käytävä keskustelu on tärkeää. Nuorten vuoksi tulee ottaa pienempiä ja isompia askeleita. Minusta olemme onnistuneet maakunnassamme monissa asioissa hyvin. Valtakunnalliset työ- ja elinkeinohallinnon tilastot osoittavat, että niiden nuorten osuus, joiden työttömyys ylittää kolme kuukautta on valtakunnan alhaisinta. Palkkatukityötä on myös löytynyt merkittävästi viime vuotta enemmän nuorille. Tämä kertoo siitä, että pohjoissavolaiset nuoret ovat hyötyneet työllistymistä edistävistä palveluista, kuten Sanssi-kortista, ja työnantajat ovat aktivoituneet nuorten palkkaamisessa. 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Uraohjaamo-hankkeen vastine Nuotion kirjoitukseen: http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/nuorisotakuu-hyvalla-alulla/1676749

Suunta on oikea. Valoa ja iloa syysiltoihin!

Jan Blomberg
Pohjois-Savon ELY-keskus

Työ- ja elinkeinoministeriö - Työministeri Ihalainen: Mielenterveyspalvelut vahvemmin osaksi nuorisotakuuta

Työ- ja elinkeinoministeriö - Työministeri Ihalainen: Mielenterveyspalvelut vahvemmin osaksi nuorisotakuuta

Nuoret duuniin Pohjois-Savossa vuonna 2013

Lähde- hanke toteuttaa yhteistyössä Savon Sanomien, Savon Yrittäjien, Kuopion Kauppakamarin, Pohjois- Savon MTK:n, Pohjois- Savon TE- toimiston sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vuoden 2013 kestävän Nuoret Duuniin -työllisyyskampanjan. Kampanja on haastanut pohjoissavolaisia yrityksiä työllistämään 17-29 -vuotiaita nuoria vähintään kahden kuukauden mittaisiin työehtosopimuksen mukaisiin palkkasuhteisiin koko maakunnan alueella ja tekemään siitä ilmoituksen kampanjasivustolle osoitteeseen www.nuoretduuniin.fi

Kampanjan määrällisenä tavoitteena on ollut 1000 nuoren työllistyminen kampanjayrityksiin kuluvan vuoden aikana ja se täyttyi etuajassa 4.9. Syyskuun 13. mennessä työllistymisilmoituksia on tullut 1038. Kampanjalla on lisäksi lukuisia laadullisia nuoriin, työnantajiin ja nuorten työllisyyttä koskeviin asenteisiin liittyviä tavoitteita.

Kampanjalla on edistetty maakunnan nuorisotyöllisyyttä ja nuorisotakuun toteutumista osana muuta palvelutuotantoa. Sen uutuusarvona voidaan nähdä maakuntalehden vahva sitoutuminen kampanjatiedottamiseen eri näkökulmista ja yrityksille sekä journalistisesti että maksetuin mainoksin tuleva myönteinen julkisuus. Myös keskeisten työnantajatahojen laaja sitoutuminen ja jäsenyrityksiin säännöllisesti kohdistunut tiedotus ovat olleet tähänastisen onnistumisen taustalla.

Kampanjalla on haluttu tuoda nuorisotyöllisyys esiin myönteisenä asiana ja kannustaa eri osapuolia toimimaan työllisyyttä edistävästi. Lisäksi sen avulla on rohkaistu yrityksiä tarjoamaan normaalipalkkaisia työsuhteita normaalissa työympäristössä, sillä liian moni alueen nuori on ajautumassa pysyväisluonteisesti välityömarkkinoille.

Kampanjalla toimii myös oma työpörssi, jossa alueen työnantajat ja työnhakijat ovat kohdanneet toisensa onnistuneesti noin 20 kertaa. Pääsääntöisesti yritykset ovat rekrytoineet työllistyneet nuoret käyttäen omia väyliään. Kampanjan yhtenä esikuvana on toiminut Oulun seudulla pyörivä Duunita Mut- työllisyyskampanja.


Panu Hiekkala
projektipäällikkö/Lähde-hanke
panu(dot)hiekkala(at)siilinjarvi(dot)fi
Lähde - Voimaa matkalle on yhdeksän pohjoissavolaisen kunnan yhteinen nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä hanke. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä alueen 17- 29 -vuotiaiden nuorten työllisyyttä erityisesti avoimilla työmarkkinoilla. Hanketta hallinnoi Siilinjärven kunta ja sillä on Pohjois- Savon ELY- keskuksen myöntämä Euroopan sosiaalirahastopohjainen rahoitus.

Virtaa ja voimaa kansainvälisyydestä -koulutus

Aika: 13.11.2013 klo 9:30 - 15:30
Paikka: Hotel Atlas Kuopio Haapaniemenkatu 22 70110 Kuopio


CIMO järjestää koulutuksen nuorten kansainvälistymisen mahdollisuuksista yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin kanssa.

Kenelle: Koulutus on tarkoitettu tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä toimiville, esim. oppilaitoksissa, TE-hallinnossa ja kuntien nuorisosektorilla. Koulutuksen tavoitteena on avata kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja hyötyjä sekä tutustua ohjaajan työvälineisiin.

Päivän ohjelma:

9:30 Aamukahvit ja ilmoittautuminen

10:00–12:00 Virtaa kansainvälisyydestä: tilastoja ja tutkittua tietoa
Ohjaajan työkalut ohjauksessa kansainvälisyyteen

12:00–13:00 Lounas (omakustanteinen)

13:00–15:00 Voimaa kansainvälisyydestä: nuoren mahdollisuudet
Maailmalta uskoa itseen ja suuntaa elämään

(työskentelyn lomassa iltapäiväkahvit)

15:00–15:30 Päivän yhteenveto



Kouluttaja: Kati Virolainen (Euroguidance) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Lisätietoja koulutuksesta: CIMO Kati Virolainen, kati.virolainen@cimo.fi, puh 0295 338 517

Koulutus on maksuton ja päivän aikana tarjotaan kahvit. Ilmoittautuminen 6.11.2013 mennessä:
http://www.webropolsurveys.com/S/79DC2132A8CE2B43.par

HUOM! Mukaan mahtuu vain ensimmäiset 80 ilmoittautunutta

____________________

Virtaa ja Voimaa -koulutus tukee osaltaan kansallisen elinikäisen ohjauksen strategista tavoitetta 3: ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen. Tämä sisältää ehdotuksen monialaisena ja -ammatillisena järjestettävistä koulutuksista ja yhdeksi aiheeksi nostetaan kansainvälistymisen vaikutukset ohjaukseen. Euroguidance-ja Eurodesk -verkostot tukevat osaltaan tämän tavoitteen saavuttamista järjestämällä alueellisia koulutuksia.

Eurodesk on eurooppalainen verkosto, joka tukee nuorten parissa toimivien ammattilaisten työtä kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Euroguidance tukee ohjauksen ammattilaisia tiedottaen ja kouluttaen kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksista sekä tuottamalla työkaluja ohjauksessa kansainvälisyyteen. Suomen Euroguidance-keskus ja Eurodesk-toiminto sijaitsevat Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOssa, joka hallinnoi myös Euroopan nuorisotoimintaohjelmaa Youth in Action.
____________________

Uraohjaamon kautta kiinni opintoihin

Uraohjaamo-hankkeen osana järjestettävä nuorten ohjauspalvelu käynnistyi syksyllä 2012 ja osallistujia on syyskuun alkuun mennessä kertynyt yli kolmesataa. Ohjauspalvelussa keskitytään löytämään ratkaisuja ammatinvalinnan kysymyksiin, selvitetään erikoulutusvaihtoehtoja sekä tutustutaan ammatteihin mm. työpaikkavierailujen kautta. Mukana palvelussa on nuoria vaihtelevalla taustalla. Ohjaukseen on osallistunut ylioppilaita, ammatinvaihtajia sekä ensimmäistä peruskoulun jälkeistä tutkintoa tavoittelevia nuoria.

Tulokset ohjauspalvelusta ovat hyviä ja merkittävä osa nuorista on löytänyt positiivisen jatkopolun kohti koulutusta ja työelämää. Ohjauspalvelun päättäneistä nuorista yli 70 % on opiskelemassa joko oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuksen kautta. Työhön on siirtynyt noin 10% nuorista. Opiskelun aloittaneista enemmistö on suunnannut ammatillisiin opintoihin.

Ammatinvalintaan ei ole olemassa massaratkaisuja vaan jokainen urapolku on yksilöllinen ja siten reitit koulutukseen kiinni pääsemiseksi ovat vaihtelevia. Toki edelleenkin koulutukseen hakua rytmittävät kevään ja syksyn yhteishaut. Erilaisia tutkintoon johtavia opiskelumahdollisuuksia on kuitenkin tarjolla ympäri vuoden, ja olisikin tärkeää muistaa myös nämä vaihtoehdot yhteishaun rinnalla. Myös aikuisopintojen väylät ovat käytettävissä useille nuorille etenkin, jos heillä on jo alan työkokemusta.

Positiivisten siirtymien rakentamisessa on tärkeää yhteistyö eri toimijoiden välillä. Koulutusvaihtoehtoja on useita ja nuoren tilanteeseen sopivan vaihtoehdon löytäminen voi vaatia yhteistyötä esimerkiksi oppilaitoksen kanssa. Yhteistyö onkin kantanut mukavasti hedelmää Uraohjaamon tulosten myötä!

Uraohjaamon uusimman tiedotteen pääset lukemaan tästä.

Tiina Pursiainen

Pohjois-Savon ELY-keskus

Uraohjaamo-hanke (ESR)

Kiinnostus ja into vievät pitkälle! Lyhytelokuvakilpailu nuorille!

Hei sinä, nuori.

Miltä Pohjois-Savo näyttää, tuntuu ja kuulostaa?

Millainen on 24 tuntia Pohjois-Savossa tiivistettynä viiteen minuuttiin?

Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma järjestää valtakunnallisen lyhytelokuva- ja käsikirjoituskilpailun ”24 tuntia Pohjois-Savossa”. Valtakunnallinen lyhytelokuva- ja käsikirjoituskilpailu on avoinna alle 30-vuotiaille nuorille.

Lähetä videosi 15.9.2013 mennessä osoitteeseen osallistu@kuopio.fi ja olet mukana kisassa, jossa luovimmat palkitaan stipendeillä.

Opiskelijat ja nuoret -ryhmän edustajat, elokuva-alan ammattilaiset sekä yleisö valitsevat voittajat neljässä kilpailusarjassa.

A. Alle 16 v. 1000 € / 700 € / 300 €
B. 16-30 v. 1000 € / 700 € / 300 €
C. Paras käsikirjoitus 1000 €
D. Yleisön suosikki 1000 €

Tutustu sääntöihin: www.24tuntiapohjoissavossa.fi

Sanssi tuo mahdollisuuden saada työtä omalta alalta

Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti ensimmäisen Sanssi-kampanjansa vuonna 2010 ja siitä lähtien Sanssi-kortteja on jaettu nuorille TE-toimistoista. Nuorten työllistymistä pidetään erityisen tärkeänä asiana ja Sanssi-korttia pidetään hyvänä välineenä työllistymisen edistämisessä. Sanssi-kortti on sekä nuorelle että työnantajalle lupaus, että nuoren palkkaamiseen voidaan käyttää TE-toimiston myöntämää palkkatukea.

TEM teetti Sanssi-kortin ensimmäisistä vuosista tutkimuksen, joka julkaistiin viime vuonna. Tutkimuksella haluttiin selvittää mm. kortin vaikutusta nuorten työllistymiseen, sen käyttöä, kokemuksia ja mitä mieltä kortista ollaan. Tutkimuksessa selvisi, että Sanssi-kortin ansiosta työnantajien kiinnostus nuorten palkkaamiseen on lisääntynyt. Sanssi-kortti on edesauttanut erityisesti vähän työkokemusta omaavien nuorten palkkaamista, koska työnantaja saa palkkatuesta kompensaatiota menetettyyn työaikaan, jonka hän käyttää nuoren perehdyttämiseen.

Nuorten kannalta huomioitavaa tuloksissa on se, että Sanssin avulla kaksi kolmasosaa on saanut työpaikan koulutustaan vastaavalta alalta, joten Sanssi on hyvä väline vastavalmistuneille ja ammatillisen koulutuksen omaaville nuorille oman alan työpaikan saamisessa. Lisäksi nuorten on hyvä kohdistaa työnhakuaan myös pieniin yrityksiin, koska juuri pienet ja vastikään toimintansa aloittaneet yritykset pitävät palkkatukea merkittävänä asiana nuoren palkkaamisessa. Palkkatukea halutaan kohdistaa aiempaa enemmän yrityksiin, koska yrityksillä on julkista ja kolmatta sektoria paremmat mahdollisuudet tarjota nuorille vakituisia työsuhteita.

Vuonna 2010 Pohjois-Savossa jaettiin nuorille 999 Sanssi-korttia, joista 20 % johti työllistymiseen, vuonna 2011 kortteja jaettiin huomattavasti vähemmän 187 korttia, joista 50 % johti työllistymiseen. Tänä vuonna Pohjois-Savossa kortteja on jaettu 1 412 kappaletta, joista heinäkuun loppuun mennessä noin 20 % on johtanut työllistymiseen. Se syntyykö työsuhde Sanssi-kortin avulla näyttää vaihtelevan kuukausittain, eniten työsuhteita on tänä vuonna syntynyt kesäkuussa, 102 kappaletta.

TEM:n teettämässä tutkimuksessa työnantajien vastauksissa korostui myös nuorten oma aktiivisuus työpaikan etsimisessä, joten on tärkeää olla liikkeellä, käyttää tarjottuja palveluja hyväksi ja tarttua mahdollisuuteen kun sellainen omalle kohdalle osuu.

Minna Koljonen,
Pohjois-Savon ELY-keskus

Syksy on saapunut - Uraohjaamoon uusi osakokonaisuus

Syksy on saapunut, samoin Uraohjaamo – hankkeen uusi osakokonaisuus, jossa keskitytään nuorisotakuun edistämisen kannalta kolmeen osa-alueeseen ja etenkin 1. nivelvaihetta koskevaan tarkasteluun. Ensimmäisenä osa-alueena on maakunnallisten linjojen ja käytäntöjen sopiminen ja hyvien käytäntöjen kokoaminen nuorisotakuun paikallisessa koordinoinnissa yhteistyössä toimialajohtajien ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kanssa. Toisena osa-alueena on tukea nuorten monialaisia ohjaus- ja palveluverkostoja nuorisotakuun paikallisessa edistämisessä, koordinoinnissa ja seurannassa. Kolmas potti on koota mallinnus 1. nivelvaiheen ohjausvastuista ja palveluprosesseista. Lisäksi tässä osakokonaisuudessa halutaan kannustaa nuorten kuulemista niin paikallis- kuin maakuntatasolla.

Työ uuden osakokonaisuuden parissa alkoi viimeviikolla, joten käynnistys ja lämmittelyvaihe alkaa olla päättymässä ja suunnitelmat polkaistaan raviin pikapuoliin. Tällä hetkellä odotan kuntakohtaisia nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmia luettavaksi, jotta saan kuvan siitä miten nuorisotakuuasioita on lähdetty ja lähdetään viemään eteenpäin kunnissa. Seuraavan puolen vuoden aikana on tarkoitus keskustella yhteisen maakunnallisen toimintamallin eli linjausten ja käytäntöjen sopimisesta ja kehittämisestä yhdessä maakunnan toimialajohtajien kanssa. Sen lisäksi starttaa monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille suunnattua valmennusta. Kalenteri täyttyy myös yhteistyöstä oppilaitosten ja hanketoimijoiden kanssa.

Kaunista ja kuulasta syksyä,
Anne Heinonen
Suunnittelija, Uraohjaamo- hanke (ESR)

”Tärkeäähän se olisi, mutta…”

Näin on otsikoitu nuorisotutkimusverkoston raportti, jossa esitellään valtakunnallisen kuntakyselyn tuloksia monikulttuurisuuden huomioimiseksi kunnan nuorisotyössä. Muutama vuosi sitten tehtyyn kyselyyn osallistui yli puolet Suomen kunnista, Pohjois-Savostakin 17 kuntaa. Suurin osa kaikista vastauksista saatiin alle 10 000 asukkaan kunnista ja tulokset ovat karua luettavaa. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei heidän edustamissaan kunnissa tehdä monikulttuurista nuorisotyötä, eikä sitä juurikaan huomioida ennen kuin tällainen tarve syntyy esimerkiksi maahanmuuttajan ilmaantuessa nuorisotalolle. Syiksi mainitaan muun muassa maahanmuuttajanuorten vähäisyys ja kunnan resurssipula. Eli tämän voisi ymmärtää, että kunnassa ei varsinaisesti ole mitään monikulttuurisuutta vastaan, mikäli sille olisi todellista tarvetta ja varaa palkata lisää henkilökuntaa.

Mutta todellista tarvetta on. Yksikin nuori on tärkeä! Ja maahanmuuttajanuorella on moninkertainen vaara syrjäytyä. Kaikissa kunnissa asuu maahanmuuttajia, jotka ovat muuttaneet perheineen maahan eri perustein, puolisoina, paluumuuttajina, työn perässä, opiskelemaan tai pakolaisina. Suurin osa muuttajista on muuta väestöä nuorempaa. Myös maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä osuus suomalaisista lapsista ja nuorista kasvaa. Monikulttuurisuus näkyykin erityisesti lasten ja nuorten arjessa.

Arvioiden mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tällainen kasvu luo tarpeita huomioida monikulttuurisuus entistä vahvemmin myös nuorisotyössä. Yksin erilaisena uudessa kulttuurissa oleminen on nuorelle pelottava kokemus, jota tulee voida lievittää. Lisäpainetta tähän tuovat ennakkoluulot ja rasisminuhka, jotka voivat estää maahanmuuttajanuorta osallistumasta yhteiseen nuorisotoimintaan.

Vaikka monikulttuurisuuden ei tarvitse olla erillinen osa-alue, tulisi toiminnassa pystyä takaamaan kaikkien nuorten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Vaikeasti tavoitettavissa olevien nuorten kohdalla se voi tarkoittaa positiivisen erityiskohtelun käyttöä. Nuorisotalon ovien avoimuus ei yksin välttämättä riitä. Usein vasta maahanmuuttajanuorille erikseen tarjottu toiminta rohkaisee jatkossa osallistumaan kaikille yhteiseen toimintaan.

Ei ole yhtä toimivaa mallia siihen, mitä toimintamuotoja kunnan monikulttuurisessa nuorisotyössä tulisi käyttää, avointa vai eriytettyä toimintaa tai kuinka sulautunutta monikulttuurisuuden tulisi olla osana nuorisotyön rakenteita. Kunnan pienestä koosta tässä työssä voi olla vain hyötyä, sillä pienellä paikkakunnalla nuoret tuntevat toisensa. Selvää kuitenkin on, että pelkkä kunnan hyvä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös toimintaa. Ja nuoriinhan kannattaa panostaa, kaikkiin nuoriin. Otsikon kuuluisikin olla: ”Se on tärkeää ja siksi…”

Aurinkoisia ruskapäiviä odotellessa,

Lisbeth Mattsson
Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö

Terveisiä seutukierrokselta

Kiersimme yhdessä ylijohtaja Kari Virrannan ja TE-toimiston johtaja Pasi Patrikaisen kanssa touko-kesäkuussa nuorisotakuu-teemalla maakunnassa. Pidimme kolme noin tunnin mittaista keskustelutilaisuutta, joihin olimme kutsuneet kunnanjohtajia, elinkeinoelämän edustajia mutta myös muita toimijoita. Varkauden ja Kuopion tilaisuudet pidimme viime viikolla.

Tavoitteena kiertueella oli aktivoida kuntajohtoa ja kuntatoimijoita laatimaan omia konkreettisia toimeenpanosuunnitelmia nuorisotakuun suhteen. Tilaisuudet olivat luonteeltaan hieman erilaisia jokaisella paikkakunnalla. Iisalmessa keskustelu oli oikein vilkasta ja minusta oli hienoa huomata kuinka paljon halua edistää alueen nuorten työllisyyttä siellä olleiden joukosta löytyi. Uskon, että Ylä-Savon kunnat, yrittäjät ja muut toimijat saavat hyviä asioita aikaiseksi.  

Varkaudessa oli mukana myös Sisä-Savon edustajia. Keskustelu oli sielläkin vilkasta ja eteenpäinkatsovaa. On tärkeää, että nuorista puhuttaessa ei takerruta liiaksi marginaalisiin nuorten ryhmittymiin, vaan nähdään nuoret subjekteina joille olemme luomassa uusia mahdollisuuksia tehdä omaa tulevaisuuttaan ja Pohjois-Savon tulevaisuutta. Varkaudessa nousi esiin myös erillinen kirikierros, eli ELY-keskus tulee pitämään vastaavat tilaisuudet uudestaan syksyllä, kunhan paikalliset suunnitelmat valmistuvat.

Kuopion tilaisuudesta nostaisin esiin sen, että on tärkeää ottaa nuoret mukaan laatimaan paikallisia suunnitelmia. Minusta se oli yksi tärkeimpiä avauksia. Nuorisotakuusta puhuttaessa takerrumme liian helposti puhumaan nuorista objekteina ja nuorten ongelmista. Eli syksyllä uusi kierros. Jatketaan tietysti myös muissa yhteyksissä.

Katselin tässä myös hieman TE-toimiston palveluissa olevien nuorten määriä. Noin tuhat pohjoissavolaista nuorta on palveluiden piirissä, näistä suurin osa on nuoria miehiä. Työllistettynä on 318 nuorta, työ- tai koulutuskokeilussa on 277 ja työvoimakoulutuksessa 220 nuorta.

Seuraava työllisyyskatsaus ja uudet nuorten työllisyyttä koskevat luvut julkistetaan 25.6. Tutustuithan myös uutiskirjeemme liitteenä olleseen tilastoselvitykseen. Uutiskirjeemme löytyy täältä. Teemana tällä kertaa olivat:

• Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma
• Pohjois-Savon nuoret -tilastollinen selvitys
• Nuorten työllistämiskampanja
• Pohjois-Savon TE-toimisto: Tavoitteet ovat saavutettavissa

Blogi hiljenee kuukaudeksi ja uusi kirjoitus on luvassa heinäkuun lopulla. Kaikille oikein hyvää kesää!

Jan

#jokaiselle #nuorelle

Hei kaikki,

Omasta puolestani kiitän blogin välityksellä projektipäällikkö Annea uutterasta työpanoksesta. Kolmessa kuukaudessa onnistuimme laatimaan alueellemme toimenpidesuosituksia, toimenpidesuunnitelman ja käymään antoisia keskusteluja nuorten palveluista, koulutus- ja työmahdollisuuksista.

Tiedoksi, että blogia emme hylkää, vaan jatkamme teemaan liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedottamista ELY-keskuksen uutiskirjeen välityksellä sekä blogikirjoituksilla. Jatkamme tietysti myös vuoropuhelun käymistä erilaisissa tilaisuuksissa, virallisissa ja epävirallisissa.

Toimenpidesuositukset lähetimme Pohjois-Savon kunnanhallituksille kommentoitavaksi maanantaina 3.6. Odotamme kommentteja 15.8 mennessä. Nuorisotakuun temaattinen uutiskirje saadaan ulos ensi viikolla, jonka yhteyteen olemme linkanneet suositukset ja toimenpidesuuunnitelman sekä erillisen tilastoselvityksen.

ELY-keskus on sitoutunut myös jatkossa koordinoimaan maakunnan tasolla Nuorisotakuuta. Emme ole paljon nostaneet esiin koulutustakuun teemaa. Tämä siitä syystä, että oikeastaan vasta syksyllä ja lähitulevaisuudessa pystymme arvioimaan yhdessä alueen oppilaitosten kanssa miten erilaiset valtakunnan tasolla tehdyt rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat nuorten koulutukseen pääsyyn.

Yhtenä konkreettisena jatkotoimena ELY-keskus laajentaa Uraohjaamo -hanketta. Tähän yhteyteen liitetään erillinen Toimiva nuorisotakuu Pohjois-Savossa kehittämisosio. Kehittämisosiossa keskitytään nuorisotakuun toimeenpanoon ja peruskoulun päättäneiden nuorten nivelvaiheen palveluiden ja palvelujärjestelmien koordinoinnin ja ohjausvastuuprosessien kehittämiseen. Kehittämisosiossa tehdään yhteistyötä kuntien, ammatillisten oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa.
Kiitos tästä keväästä ja hyvää kesää kaikille

Nuoren vuoksi, koska,

• Nuorten hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus alueellisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta
• Osaava ja hyvinvoiva työvoima on tärkeä menestystekijä nyt ja tulevaisuudessa
• Nuorten osaaminen syntyy koulutuksen ja työn kautta
• Nuorten hyvinvointi syntyy mielekkään tekemisen, osallisuuden ja toimivien palveluiden kautta

Jan

ps. laita viestiä mikäli et saanut ensimmäistä temaattista uutiskirjettämme ja haluat saada sen jatkossa.

Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma

Hei!
Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma on nyt valmis ja lähtee ELY:n uutiskirjeessä maailmalle tämän viikon sijasta ensiviikolla. Lisäksi kunnanhallituksilta pyydetään kommentteja 15.8 mennessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen suosituksiin paikallisen nuorisotakuun toimeenpanon ja toteuttamisen suhteen.

Oikein paljon kiitos kaikille projektiin osallistuneille tahoille ja mukavaa kesää!

Anne

Kohti valmista toimeenpanosuunnitelmaa

Hei kaikille!


Tämä viikko on mennyt toimeenpanosuunnitelmaa kootessa. Joitakin  rakenteeseen ja visuaalisuuteen liittyviä muutoksia olen tehnyt vielä lukukierroksen jälkeen. Toimeenpanosuunnitelmasta on tullut näin lukijaystävällisempi sekä enemmän yhtenäinen ELY:n oman värimaailman kanssa. Hyvä näin, kiitokset Jan hyvistä huomioista ja tsemppauksesta!

Viimeksi odottelin vielä joitakin toimijakokonaisuuksia sekä kuntamatriisiin vastauksia. Matriisiin vastasi 15 kuntaa 20:stä, kiitos kaikille vastanneille! Tämä matriisi hyödyttää varmasti myös nuorisopuolen ihmisiämme täällä ELYssä. Matriisi tulee toimeenpanosuunnitelman liitteeksi, heti palvelukartan jälkeen.


Koska ELYllä valmistuu nyt kaksi nuorten hyvinvointiin liittyvää asiakirjaa, päätimme, että julkaisemme ensiviikolla uutiskirjeen teemaan liittyen. Uutiskirjeessä yhdistetään tämän toimeenpanosuunnitelman julkaisua sekä Uraohjaamo-hankkeen Tiinan tilastollinen julkaisu pohjoissavolaisista nuorista. Eli vielä vähän aikaa odotutan teitä :)


Iloista viikonloppua,
Anne

Jatkoajalla loppusuoralle

Moikka!

Tämän projektin oli määrä loppua tänään, mutta hankesuunnittelu hieman muutti aikatauluja. Näin ollen pyhitin enemmän aikaani hankesuunnittelulle huhtikuun lopussa parin viikon ajan ja sitä myöten tämä projekti ja toimeenpanosuunnitelman kirjoittaminen sai lisäaikaa toukokuun loppuun. Eli siis NOU HÄTÄ, jos olette ihmetelleet mitä tälle projektille ja selvitykselle kävi :) Minulle on esitetty monenlaisia kommentteja toimeenpanosuunnitelmasta, joka on siis sisällöltään ennen kaikkea selvitystyö. Maakunnallisen selvitystyön tarkoitus ei ole antaa valmiita vastauksia ja ohjeita, vaikka tahtotilaa siihen olisikin. Tarkoitus on selvittää tilannetta, pyrkiä hahmottamaan kokonaiskuvaa siitä missä mennään, koska kenttä on niin hajanainen ;)


Ensiviikolla saan viimeiset osiot toimeenpanosuunnitelman sisälle. Näitä osakokonaisuuksia odottelen Kelalta ja Savonia amk:lta sekä projektiin osallistuneilta kunnilta (kuntamatriisin täyttö). Sitten onkin vuorossa lukukierros sekä tarvittavat tarkennukset/korjaukset. Tämän jälkeen tämä tällä hetkellä 42 sivuinen (+liitteet) paketti olisi valmis levitettäväksi ja eri toimijoiden hyödynnettävissä!

Hieman lukuja:

Maaliskuussa 2013 alle 25- vuotiaita työttömiä oli 1784
Muutos maaliskuusta 2012 +19,6 %

Alle 20- vuotiaiden tilanne parempi; maaliskuussa 2013 työttömänä 277 henkilöä
Muutos vuoden takaisesta -6,1 %

Vastavalmistuneet 25-29 –vuotiaat maaliskuussa 2013: 120 hlöä
Muutos maaliskuusta 2012 +40 %

Vastavalmistuneiden 25-29 –vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen:
Tammi/2013 valtakunnallisesti 37.5 %, Pohjois-Savo 27,8 %
Maalis/2013 valtakunnallisesti 45%, Pohjois-Savossa 41,7 %

Mukavaa ja toivottavasti kohta lämpimämpää toukokuuta!


Anne

Hola!

Ohjausterveisiä Espanjasta! Olin viikon 17 tutustumassa Barcelonassa nuorten ohjaukseen.
Vierailu oli osa EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmaa, joten mukana oli osallistujia useammasta maasta.  Pääpaino oli tietysti Katalonian alueen käytännöillä mutta kokemuksia tuli vaihdettua myös norjalaisten, tanskalaisten, luxemburgilaisten ja ranskalaisten kanssa. Oli mukava huomata, että eri maista tulevilla ohjauksen parissa työskentelevillä henkilöillä oli paljon yhteisiä kokemuksia.

Ennen matkalle lähtöä mietitytti, kuinka kertoisin nuorisotakuusta muille osallistujille englanniksi jotakuinkin ymmärrettävällä tavalla. Huoli oli turha nimittäin nuorisotakuu oli tuttu asia useammalle osallistujalle jo oman maan kautta. Esimerkiksi Luxemburgissa takuun aikarajana on neljä kuukautta. Takuun toteutumisessa ja nuorten ohjauksessa ylipäätään yhteistyö eri toimijoiden välillä koettiin tärkeäksi. Matkalta tulikin mukavasti eväitä yhteistyöhön rakentamiseen täällä kotimaan kamaralla.

Kataloniassa työttömyystilanne ei ole aivan yhtä huono kuin muualla Espanjassa mutta haasteita kyllä riittää. Viime viikolla julkaistujen lukujen mukaan nuorisotyöttömyys koko Espanjassa on 57 %. Kielten opiskelu on kovassa suosiossa, koska useat nuoret ovat valmiita muuttamaan ulkomaille työpaikan perässä. Toinen erittäin usein esiin nostettu ongelma oli se, että nuoret eivät suorita peruskoulua loppuun, jolloin työpaikan löytyminen on äärimmäisen hankalaa. Kaikkiaan noin 30 % peruskoulun aloittaneista ei saa päättötodistusta.



Tiina/Uraohjaamo

Nuorisotakuu koskee myös korkeasti koulutettuja vastavalmistuneita

Hyvää alkanutta viikkoa!

Tässä alla Akavan kannanotto vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyyteen liittyen:

Akava: Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu pysäytettävä

Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia. Helmikuussa kasvua vuoden takaisesta tilanteesta oli 36 prosenttia. Tämä ryhmä muodostaa jo 60 prosenttia nuorten yhteiskuntatakuun 25–29-vuotiaiden vastavalmistuneiden kohderyhmästä. Korkeasti koulutettujen työttömyyteen ei kuitenkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja he putoavat helposti palveluiden ulkopuolelle.

TE-toimistoissa korkeakoulutettujen työmarkkinoita ja työllistymismahdollisuuksia tunnetaan huonosti. Myöskään korkeakouluilla ei ole enää vastuuta kasvateistaan.

– Uran alkuvaihe ja kiinnittyminen työmarkkinoille on kriittinen kohta koko työuran kannalta. Vastavalmistuneiden työttömyyteen on tarttuva kaikin mahdollisin keinoin. Eräillä aloilla koulutusmäärät ovat kertakaikkiaan liian suuria. Koulutusta ja tutkintojakin kehittämällä voidaan kuitenkin vaikuttaa työllistymiseen, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen huomauttaa, että opiskelijoiden siirtyminen työelämään helpottuisi huomattavasti, jos korkeakoulut ja TE-toimistot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä.

–  Opinto-ohjauksen, ura- ja rekrypalveluiden sekä työvoimatoimiston palveluiden pitäisi linkittyä toisiinsa saumattomasti, Markkanen vaatii.

Akava on sitoutunut työurien pidentämiseen myös työuran alkupäästä. Tämä edellyttää, että kokonaistyöllisyys paranee. Vastavalmistuneiden työllisyyteen voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti ja nopeasti kehittämällä opintoja, opetusta ja opiskeluympäristöjä.

Korkeakoulutuksen on reagoitava voimakkaammin siihen kehitykseen, että tulevaisuudessa suuri osa korkeakoulutettujen työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vastavalmistuneet tarvitsevat työllistyäkseen erilaisia valmiuksia kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

– Suomalaisopiskelijat kiinnittyvät työmarkkinoille hyvin jo opiskeluaikana pitkälti omaehtoisen opiskeluaikaisen työssäkäynnin kautta. Tosin tätä halutaan hiukan suitsia, jotta opiskelijat keskittyisivät enemmän opiskeluun ja opintoajat lyhentyisivät. Lyhyemmät opiskeluajat eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että vastavalmistuneiden työllisyys heikkenee. Silloin joudumme ojasta allikkoon. Opintoja ja koulutusta kehittämällä voidaan ratkaista tätä yhtälöä. Kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja ja sitä on arvostettava enemmän, Mielityinen toteaa.

Korkeakouluopintojen tähtäin työmarkkinoilla

Korkeakouluopintojen ilmapiirin ja opiskelutapojen tulee tukea alusta asti ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistamista.
– Korkeakouluopintojen tavoite on aina päästä työmarkkinoille hyödyntämään tietoja, taitoja ja sivistystä, Mielityinen tiivistää.

Yhä useampi tarvitsee työllistyäkseen yrittäjämäistä asennetta ja/tai muita yrittäjävalmiuksia. Vastuuta yleisten työelämävalmiuksien, työelämätietouden ja yrittäjyystaitojen lisäämisestä ei voi sysätä erillisille kursseille, vaan jok’ikisellä kurssilla on oltava omat tavoitteensa ja menetelmänsä. Jokaiseen korkeakoulututkintoon kuuluu lisäksi hyvin ohjattu, tavoitteellinen ja laadukas työelämäjakso.

Korkeakouluissa on jo nyt lukuisia hyviä käytänteitä, asenteita ja osaamista näiden tavoitteiden edistämisestä, esimerkiksi projektipohjaista opetussuunnitelmaa, työelämän toimijoiden haastatteluja, työelämässä olevien vierailuja, tavoitteellista ja monipuolista ryhmätyöskentelyä, sosiaalisen median käyttöä sekä yritysten ja/tai muiden alojen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutettuja kursseja.

Lisätiedot:

Asiantuntija Ida Mielityinen, koulutuspolitiikka, puh. 050 594 0731

Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen, puh. 040 542 9514

"Nuorisotakuun vieminen eteenpäin omassa organisaatiossa sai lisäeväitä ja päivä oli kehittämisen kannalta innostava"

Hei kaikille!


Projektin viimeisiä viikkoja viedään. Yhteistyön pelinavaus on tehty ja joukkuehenkeä alettu muodostamaan nuorisotakuun ympärille. Toimeenpanosuunnitelma alkaa olla viimeisiä viilauksia ja jatkosta sopimista vaille valmis. Ensviikolla tapaammekin nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman luonnoksen eteenpäin viemisen merkeissä osan porukasta kanssa. Niitä tahoja, jotka eivät pääse ensiviikolla osallistumaan, tapaan tässä kevään aikana.

On kerrassaan hienoa, millaisella volyymillä mukana olleet tahot ovat lähteneet liikkeelle. Tahtotila toimintojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä yhteisen hyvän näkemiseen on kiinni hyvin paljon asenteesta ja sitä positiivista meininkiä minä ainakin olen havainnut toimijakentällä. Hienoa! Tahtotila asioiden kehittämiseksi voi tarkoittaa myös sellaisia vastavoimia, jotka kritisoivat, mutta myös sparraavat toimintatapoja parempaan suuntaan. Siis hyvällä asenteella yhteistyötä, ilman toisten osoittelua tai itseensä ottamista. Me kaikki olemme huolissamme nuorista ja haluamme kehittää nuorten palvelujärjestelmää toimivammaksi.


Tässä alla lyhyesti palautekyselyn tuloksia 2.4 tapaamisestamme ja workshopista. Olen kerrassaan iloinen saamastani palautteesta, koska palaute kehittää ja antaa eväitä jatkolle. Isot kiitokset vastanneille!

Vastausprosentti: ~ 61 %

Vastaajat tehtävätasokohtaisesti:

Esimiestehtävät ~ 27 %

Asiantuntijatehtävät ~ 27 %

Toimeenpanotehtävät ~ 45 %

91 % sai hyödyllistä tietoa nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen

82 % koki tapaamisen hyödyllisenä työnsä kannalta

73 % mielestä workshop oli onnistunut

91 % mielestä tarvitaan maakunnallista nuorisotakuun koordinointia ja maakunnallista toimijoiden ohjausta nuorisotakuun toimeenpanoon. 9 % ei osannut sanoa.

Avoimessa palautteessa toivottiin mm. konkreettisia ohjeita nuorisotakuun toimeenpanemiseksi. Tällä hetkellä tähän kysymykseen antaa tukea esimerkiksi ministeriöiden kirje nuorisotakuun alueellisille ja paikallisille toimijoille. Kirje on lähtenyt mm. kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimille, TE-toimistoille,  ammatillisiin toisen asteen oppilaitoksiin, opetushallitukseen jne. Nyt jokaisen kuuluukin miettiä omalta osaltaan, mikä on se oma palikka nuorten palvelujärjestelmässä ja mikä on sen rooli nuorisotakuun toteuttamisessa; nuorten työllistymisen edistämisessä, nuorten opiskelumahdollisuuksien edistämisessä, muissa tukipalveluissa nuorille. Mitä nyt tehdään, mikä toimii ja mitä voisi kehittää.
Tässä nuorisotakuun toimeenpano- projektissa kartoitetaan näitä alueellisia nuorten palvelujärjestelmän toimijoita, niitä nuorten palveluita joita on jo olemassa tai kehitteillä sekä haasteita nuorten palvelujärjestelmässä. Se, miten nuorisotakuun piiriin/siihen linkittyviä nuorten palveluita toteutetaan, on jokaisen mietittävä omalla hallinnon alallaan tai/ja omassa organisaatiossaan. Kun jokainen tietää oman osansa, oman organisaationsa roolin nuorten hyväksi tehtävässä työssä ja oman roolin osana nuorisotakuun toteuttamista, on helpompi myös jatkaa ja kehittää yhteistyötä!


Näin sivujuonteena, näin tällä viikolla nuorten itsensä koostaman diaesityksen liittyen mm. nuorten palvelujärjestelmän toimivuuteen. Esitys oli silmiä avaava ja tunteita herättävä: esim nuori tapaa 9 kk aikana useamman eri viranomaistahon/auttavan käden (en muista tarkkaa lukua, ainakin yli kuusi, joista kolme oli pelkästään psykologeja), mutta jää silti ilman oikeaa apua tilanteeseensa. Tuen ja avun sijasta nuori saa kielteisen kuntoutuspäätöksen, koska kuntoutuspäätöksen tekijä ei ole saanut toiselta viranomaiselta tarvittavia tietoja. Kuten esityksessä todettiin, pilleripurkki avuksi ja uuden kuntoutushakemuksen voi tehdä sitten myöhemmin (plus se kaikki muu, mikä pitäisi tuossa tilanteessa jaksaa hoitaa ja huomioida). Näyttäisin esityksen mielelläni teillekin, joten olen pyytänyt siihen mahdollisuutta.



Mutta nyt, hyvillä mielin kohti viikonloppua!

Anne

Pohjois-Savon ELY-keskuksen uutiskirje

Hei!

TÄSTÄ pääset lukemaan Pohjois-Savon ELY:n uutiskirjeen nuorisotakuusta!


Iloista ja rentouttavaa viikonloppua,

Anne

Kuntaliiton tiedote 3.4.2013

Alla olevasta linkistä pääsette lukemaan kuntaliiton tiedotteen nuorisotakuuseen liittyen. Tiedotteessa mainitaan mm. kuntien vastuusta perusopetuksen päättäneistä nuorista (nuorisotakuu/koulutustakuu)

Kunnat kokeneita nuorten palvelujen kehittäjiä!

Lisäksi alla Tuula Haataisen esitys samalta sivustolta

Tuula Haataisen esitys



Terveisin, Anne

Kuulumisia

Eilen tiistaina 2.4 oli projektin ensimmäiset isommat yhteistyökinkerit. Meitä osallistujia oli yhteensä 20, joten oikein mukava ja monialainen porukka saatiin saman pöydän ääreen!  Menossa mukana olivat edustajat Kuopion Setlementti Puijolasta,  Nuorten palvelu ry:stä, Savonia ammattikorkeakoulusta, Pohjois-Savon TE-toimistosta ja ELY-keskuksesta, Ylä-Savon ammattiopistosta, Pohjois-Savon opinto-ohjaajat ry:stä /Savon koulutuskuntayhtymästä sekä seuraavista kunnista: Keitele, Rautalampi, Iisalmi, Vesanto, Kiuruvesi, Leppävirta ja Vieremä.

Päivä meni mukavasti hyvällä meiningillä ja saimme aikaan paljon keskustelua, kiitokset siitä! Aloitimme käymällä läpi Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma- projektin taustaa, sisältöä ja jo tehtyjä toimenpiteitä. Keskustelimme eri toimijoiden roolista nuorisotakuun toteuttamisessa. Keskustelua käytiin etenkin TE-toimiston tarjoamista palveluista nuorille. Kiitokset kysymysten esittäjille sekä Suvi Happoselle, Pasi Patrikaiselle ja Minna Koljoselle TE-toimiston palvelujen tarkemmasta avaamisesta.

Iltapäivällä kävimme läpi kuinka Pohjois-Savon kunnat vastasivat kartoituskyselyyn. Vastausten esittelyn ohessa käytiin keskustelua nuorisotakuun toteuttamisesta eri organisaatiossa sekä kuntien monialaisten ohjaus- ja palveluverkostoryhmien roolista nuorisotakuun toteutuksessa. Tämän jälkeen toteutettiin workshop, jossa pyrittiin löytämään vastauksia sekä päämääriä nuorten palveluverkoston kehittämiseen ja nuorisotakuun toteuttamiseen.

16.4 tapaamme jälleen tämän porukan (plus mukaan liittyvien uusienkin kasvojen) kanssa ja jatkamme toimeenpanosuunnitelman parissa!

Iloista ja aurinkoista loppuviikkoa!

Anne

Pst.. perjantaina kannattaa lukea Maaseudun tulevaisuutta J

Ammattia etsimässä

Nuorten ammatinvalinta on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi tehtäväksi. Aikaisempina vuosikymmeninä ammatti periytyi isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Tätä perinteistä ammatinväylää on verrattu junaan, nuori tietää jo alun alkaen mihin on matkalla. Tässä ajassa ammatinvalintaa on sen sijaan verrattu urheiluautoon. Nuoren on koulutusuran eri risteyskohdissa tehtävä valintoja ja päätettävä, mihin suuntaan hän haluaa matkaansa jatkaa. Monien mahdollisuuksien maailmassa oman urapolun löytyminen voi olla vaikeaa. Yhtäältä nuori tekee valintoja perheen ja lähipiirin asettamien odotusten ja toisaalta median synnyttämien mielikuvien pohjalta. On myös niitä nuoria, joilla ei ole saatavissa riittävää lähiyhteisön tukea ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Valintojen vaikeuden edessä ei kannata lannistua; vaikka vaihtoehtoja on monia niin samaan päämäärään voi päästä erilaisten polkujen kautta.



Pohjois-Savossa on arviolta 2250 alle 25-vuotista nuorta, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heistä noin 940 on TE-toimistossa asiakkaana. Osa näistä nuorista on mukana työelämässä ja olisi tärkeää että he voisivat yhdistää työelämän ja opiskelun. Pekka Myrskylän mukaan ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on 5,6 vuotta pidempi työura. Koulutus takaa myös yhtenäisemmän työuran. Näin ollen on sanomattakin selvää, että meidän tulisi kaikin tavoin auttaa nuoria löytämään oma urapolkunsa. Tätä työtä teemme osaltamme Uraohjaamo –hankkeessa kehittämällä koulutukseen ohjauksen palveluita niin, että nuori osaa tehdä itselleen mahdollisimman sopivat koulutusvalinnat työelämästä ja koulutuksesta saamansa tiedon ja omien vahvuuksien löytämiseen perustuvan ohjauksen avulla.

Porukalla duunaaminen on paikallaan!

Nuorisotakuun esittelyvideo

Tähän viikkoon on mahtunut paljon ja vauhti vain kiihtyy toukokuuta kohti. Soittokierros kuntiin on vahvistanut käsitystä siitä, että tämä projekti on enemmän kuin tarpeen palvelemaan kuntia haastavassa tehtävässä! Tarvitaan koordinointia, kokoavaa tietoa sekä eri toimijoiden ja toimintojen selkeämpää esille tuomista. Kuntakentällä ilmassa leijuu eritasoista pohdintaa nuorisotakuusta, sen toteutuksesta ja toteuttamisvastuusta. Kukaan ei ole ajatustensa kanssa yksin tässä maakunnassa. Nuorisotakuu on myös yksi oiva punainen lanka toisten joukossa nuorten moniammatillisten työryhmien työskentelylle. Osassa kuntia on myös perustettu oma nuorisotakuutyöryhmä.

Täytyy muistaa, että uusien asiakokonaisuuksien sekä toimintamallien omaksuminen ja sisäistäminen sekä muutosprosessit vaativat aina aikaa. Askeleita täytyy ottaa tavoite kerrallaan, muuten tahtotila ja ne kuuluisat hanskat voivat hukkua toiminnan epämääräisyyteen.

Koska nuorisotakuun toteuttamiseen linkittyy monia eri tahoja ja näkökulmia, tällä viikolla on ollut vuorossa käydä keskustelua nuorisotakuusta ja nuorten työllisyyden edistämisestä Kuopion Hiippakunnan, Koillis-Savon kehityksen sekä alueemme SAK:n, STTK:n, PAM:n ja AKAVA:n edustajien kanssa. Monia haasteita ja kehittämisenpaikkoja sekä visioita tulevista tavoitteista on noussut esille! Odotan innolla tulevia tapaamisia, joissa päästään pureskelemaan nuorisotakuun toteuttamista monialaisesti!

Minulta on kysytty blogin kommentoinnista. Mahdollisuutta kommentoida blogiin on nyt laajennettu niin, että sen voi tehdä ilman tunnuksia.

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Anne

Tietoa nuorista?

Millaista tietoa sinä kaipaisit nuorista ja nuorten työllisyystilanteesta? 

Omasta kokemuksestani olen huomannut, että liian usein tuotamme tietoa tietojärjestelmälähtöisesti miettimättä sitä, että millaisesta tiedosta olisi hyötyä. Anna meille palautetta, että millaista tietoa tarvittaisiin ja missä muodossa? Tässä uusin kokeiluni. Yhteistyöterveisin Jan.

Sneak peek!

Aurinkoista tiistaita kaikille! :)

Viimeisin viikko on mennyt pääosin toimeenpanosuunnitelman ja palvelukartan hahmottelulla sekä materiaalien työstämisellä. Lisäksi olen kartoittanut kuntien kesätyötilannetta ja sopinut tapaamisia. Ensiviikolla tapaan elinkeinoelämän edustajia, joilloin keskustelemme projektista ja nuorisotakuusta heidän näkökulmastaan.

Tässä pieni sneak peek siitä, millainen toimeenpanosuunnitelman rakenne ja visuaalinen ilme tulee näillä näkymin olemaan! Eli nuo A4 osiot kuvassa.

Ensin lyhyesti nuorisotakuusta ja Pohjois-Savon tilanteesta. Sitten käydään toimija/toimialakohtaisesti läpi palvelut, joiden kautta nuorisotakuuta toteutetaan. Palvelut listataan napakaksi kokonaisuudeksi. Jokaisen palvelukokonaisuuden alle tulee oranssiin kehykseen se, miten seurantaa toteutetaan. Seuraavan suuremman otsikon alle listataan palveluiden pullonkauloja, haasteita ja kehittämiskohteita. Tämän jälkeen listataan kuinka nuorisotakuuseen liittyviä toimintoja seurataan, kehitetään ja työstetään jatkossa. Toimeenpanosuunnitelmassa tuodaan myös esille hyviä käytäntöjä ja hankkeita nuorisotakuuseen liittyen.

Suunnitelma elää keväällä sen mukaan, mitä asioita te yhteistyökumppanit haluatte tuoda esille. Tämän suunnitelman sisältö luodaan yhdessä! 

Työ- ja elinkeinohallinnon tiedot minulla jo luonnollisesti työpaikkani puolesta onkin, ja nyt maaliskuussa odottelen saavani teiltä vastauksia lähettämääni pienimuotoiseen kyselyyn ;)  Työstämme sisältöä sitten tarkemmin yhdessä huhtikuussa.

Muistattehan, että ilmoittautuminen kevään kokoontumisiin ja workshopiin päättyy ensiviikon perjantaina 22.3.

Tämä projekti on tärkeä alkustartti Pohjois-Savon nuoritakuun toimeenpanolle ja yhteistyölle, joka tulee jatkumaan tämänkin projektin jälkeen, joten kannustan teitä osallistumaan ja innostumaan!

Ihanaa alkanutta viikkoa!

Anne